perjantai 6. tammikuuta 2017

2016 nippuun

Niin meni taas vuosi ja ollaan niputusvaiheessa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin nämä vuodet kuluvat. Ihan hassua!

Vuosisummauksessa olen pitänyt edellisten vuosien tapaan saman tavan, eli tiskiliinoja ei ole laskettu mukaan ja ihan kaikista neuleista ei ole kuvaa otettu. Kuvattomat olen silti laskenut mukaan kokonaisneulemäärään. Keskeneräisiä ei tietenkään ole laskettu mukaan.

7 käsiasiaa
6 vaateasiaa 
4 pääasiaa
6 huivi- ja kauluriasiaa






Sukkia yhteensä 39 paria, kaikista ei ole kuvaa

Yhteensä 62 valmistunutta projektia vuonna 2016!

Lisäksi yhdet neulefestarit, yksi Lankamaailman bloggaritapaaminen, yksi Istanbulin reissu ja paljon kivoja hetkiä ystävien kanssa. Lisäksi opettelin loppuvuodesta tekemään silmukkamerkkejä ja hullaannuin ihan täysillä. Kehrännyt olen tänä vuonna hävettävän vähän, yritän korjata kehruutilanteen tänä vuonna.


 Kovin toivoin 2015-2016 vuodenvaihteessa, että josko tänä vuonna olisin jo terveempi. Valitettavasti se toive siirtyi tälle vuodenvaihteelle uusintaan, sillä kuluneena vuonna olen sairastellut ja laukannut erilaisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä enemmän kuin koskaan. Mutta ei sitä koskaan tiedä, vaikka tänä vuonna tyhmät sairastelut loppuisivat kokonaan. :)

lauantai 31. joulukuuta 2016

Siv

Näin vuodenvaihteessa on hyvä palata hiukan ajassa taaksepäin ja muistella kulunutta kesää.

Heinäkuisilla neulefestareilla Heidin kanssa neuloimme ja kaffettelimme ja sain hipeltää Suuren Sukkakisan voittajaparia.


Kyllä vaan olikin aivan superkauniit sukat viljankeltaisessa värissään. Siinä hetken höpöteltyämme olinkin jo lupautunut testaamaan noiden huikeiden sukkien ohjeen.

Koskapa ohje julkaistiin uutukaisessa Laine Magazinessa, ei sukista sopinut huudella ennen lehden ensimmäistä numeroa täällä blogissakaan. Kuvat ovat olleet Heidin luvalla näkyvillä Ravelry-projektisivullani kesästä asti, ja nyt on lupa plokatakin ne täällä.


En ole ennen tällaista palmikkoa neulonutkaan, ainakaan kovin montaa kertaa. Sukkien ohje on selkeä ja hyvin kirjoitettu. Ei nämä ihan vasta-alkajalle ole helpoimmat mahdolliset, mutta pitäähän sitä haasteita olla. Palmikkokaavion ohjeistukset ja merkkien selitykset olivat niinikään selkeät ja hyvät, vaikkakaan ei tuota kuviota aivan äkkiä ulkoa opi.


Sukkiin korkkasin festareilta ostetun Väinämöis-vyyhdin. Väri on Eiku. Palmikko erottuu kauniisti muusta neuleesta ja mielestäni väri on niin nappiin kesän kanssa. Näitä sukkia oli mukava neuloa ulkona pihamajassa lämpöisenä kesäpäivänä. Aina kun nämä sukat ovat jalassani, muistan kesäpäivien lämmön, auringon, radiossa soineet tangot ja kansanradion, iltamyöhälle jatkuvan pehmeän valon ja ystävät.

Tämä nyt on aivan itsestäänselvää, mutta suosittelen ehdottomasti tätä mallia. Aivan ihanat sukat!

Malli: Siv by Heidi Alander
Lanka: Louhittaren Luola Väinämöinen
Puikot: 2.00 mm

maanantai 19. joulukuuta 2016

Wayward pines

Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, hullaannuin Leymus-sukista niin paljon, että pyöräytin peräjälkeen kahdet samaa mallia.

Nämä pidempivartiset sukat lumoavassa vihreässä tein ihan ensimmäiseksi. Olisi varmaan ihan fiksua ensin tehdä ohjeen mukaan ja ruveta vasta sitten soveltelemaan kun ohje on tullut tutuksi. Mutta inspiraatio ei kysele montako paria on jo tullut neulottua.


Enkä voi kyllä väittää, että tässä nyt mitään erityisen haastavaa olisi ollut, siis ohjeen soveltamisessa pidempivartiseksi. Kuten jo aiemmin todettu, mallihan on superhelppo ja vekkuli.

Olen kirjannut muistiin, että B-kaavion toistot ovat jatkuneet kantapään jälkeen, pohjan silmukoilla olen jatkanut sileää. Resoria neuloin vain muutaman kerroksen.


Lankana käytin näissä sukissa Ikken Merino Sockia. Vaan saapas nähdä kuinka on kestävyyden laita. Olen pitänyt näitä sukkia nyt muutaman päivän ja nyppyyntyminen on jo vallannut  käytännössä sukkien ulkopinnat.

Ehkäpä ensi kerralla harkitsen muita neuleita kuin sukkia tästä langasta, tuskin sormikkaitakaan. Ehkä pipo pysyisi parempana?

Malli: Leymus socks
Lanka: Ikke Merino Sock
Puikot: 2.00 mm

lauantai 10. joulukuuta 2016

Joulukuun kymmenentenä

Kämmekkäät ovat kiva välipalaneule. Ne neuloontuvat melko nopeasti, vaivattomasti ja malleja on vaikka kuinka hurjasti tarjolla.

Marraskuun lopulla pääsin testineulaisemaan Heidille kämmekkäät. Ohjeen suosituslankaa minulla ei ollut, mutta tuumimme, että ehkäpä La Bien Aiméen Merino Singles sopisi. Ei muuta kuin lankaa kieputtelemaan ja kokeilemaan.


Mukavasti taipui ranskalaislanka värikkäisiin kädenlämmittäjiin. Kämmekkäissä on neljän kerroksen mittainen kirjoneuleraita, käytin puoli milliä isompia puikkoja, sillä kirjoneuleessa minulla on paha tapa tiukistella. Jälkimmäisessä kämmekkäässä en keskittynyt kunnolla kirjoneuleraidan aikana löysistelemään ja näin ollen pääsin purkuhommiin. Toisella yrittämällä sitten onnistui paremmin.

Mietin kämmekkäiden valmistuttua, että tuleekohan niitä käytettyä. Koska flunssa, olen löytänyt monena iltana nämä väripommit kylmiä käsiäni lämmittämään.


Kämmekkäät kuvattiin flikkaporukan pikkujouluissa. Viimeinen kuva napattiin ulkona siinä toivossa, että saataisiin värit toistumaan oikein. Eivät ne vieläkään toistu oikein, mutta paremmin kuitenkin kuin sisätiloissa otetuissa kuvissa.

Malli: Siksaksis by Heidi Alander
Lanka: La Bien Aimée Merino Singles
Puikot: 2.5 mm ja 3.00 mm (kirjoneuleraidassa)

tiistai 29. marraskuuta 2016

29.11.16

Isänpäivälahjaa ei ole koskaan tarvinnut miettiä. Ei ole kyllä tarvinnut muutamaan vuoteen miettiä mitään muitakaan lahjoja alkukotiin, sillä neulotut asiat kelpaavat aina paremmin kuin hyvin. Niitä siis täksikin isänpäiväksi suunnittelin. Väinämöisen paksumpi sport-lanka ehti marinoitumaan lankavarastossani hyvän tovin, ennen kuin keksin langalle kivan mallin neulottavaksi.


Käytössäni oli kaksi vyyhtiä värissä Kelo, sillä hankkiessani langat, olin ajatellut tehdä itselleni polvisukat. No, polvisukat jäivät tekemättä. Ehkä juurikin siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät pysy siellä missä pitäisi, vaan valuvat kohti nilkkoja vääjäämättömästi. Olen aivan liian laiska laittaakseni gumminauhoja, saati että tekisin nauhakujan sitä varten sukan varteen.


 Langan väritys oli jo vyyhdillä hiukan levoton ja pohdiskelin, mikä pintarakenne vielä näkyisi levottomuuden alta. Olin joku tovi aiemmin kokeillut Hermionen sukkia vihreään ja yhtälailla hiukan levottomaan lankaan ja koska kokeilu oli sen verran onnistunut, päätin ottaa tuon samaisen mallin keloisan värin kaveriksi. Tein ensin nilkkamittaiset sukat omassa koossani ja olin tyytyväinen lopputulokseen. Ajattelin nimittäin, että jos lopputulos muistuttaa enemmän migreeniraitaa, voin siinä tapauksessa jättää sukat omaan laatikkooni ja käyttää polttopuiden hakureissuilla.


Malli: Hermione Everyday Socks
Lanka: Väinämöinen Sport
Puikot: 2.50 mm

Hetken tuumailtuani pistin toisenkin vyyhdin kahdelle kakulle ja lähdinkin varpaista ylöspäin neuloen, edelleen Hermionen mallilla. En nimittäin tiennyt yhtään kuinka pitkälle lanka riittäisi, ja koska isällä ei ole koskaan ollut huomautettavaa hipuli-mittaisista sukista, ajattelin ettei varmaankaan ole maailmanloppu jos isänpäivälahjassa onkin hiukan lyhyemmät varret. Hipulimittaiset niistä sitten tulikin.

Kantapäänä käytin tutun w&t-kannan sijaan Leymus-sukista löytynyttä vahvistettua kantapäätä. Varsin vekkuli ja istuva, olen käyttänyt sitä jo aika monta kertaa. Valitettavasti enempää kuvia isän sukista ei nyt heru. Kameraa oli turha raahata pimeänä päivänä isänpäivävierailulle ja pistää päivänsankaria poseeraamaan.

Lanka: Väinämöinen Sport
Puikot: 2.50 mm

Kaivoin varastosta tänä syksynä Pallaksen raita-pätkärääkätystä tehdyt nilkkamittaiset sukat isän pakettiin kaveriksi lyhykäisille sukille. Muuten ihan kiva lanka, mutta ne tipluraidat. Leikkasin kylmästi tiplut pois, kun en kestänyt katsella niitä. Ihan kelvot sukat niistä tuli. Sen verran vielä tuunasin, että varren resorin, kantapään ja kärjen tein vaaleanruskealla Maija-langalla. Kuvia ei ole.

Niin ja ne omankokoiset sukat annoin äidille. Siinä huushollissa on aina krooninen pula kestävistä sukista ;).

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Isänpäivänä

Itselleni hiukan epätyypillinen blogihiljaisuus katkaistaan nyt. Hiljaisuus ei tarkoita sitä, etteikö täällä neulottu olisi. Rukkikin on kaivettu neulehuoneen nurkasta takaisin olohuoneeseen ja juhlan kunniaksi aloitin kehräämään melko ihanaa keltaoranssia bfl-nylon kuitua.

Aikaisin pimenevät päivät ja meneillään oleva remontti asettavat myös pieniä haasteita valmistuineiden neuleiden kuvaamiselle. Ja täytyy myöntää, että joskus ei vaan jaksa. Noin niinkuin mitään ylimääräistä.


Lokakuussa bongasin Ravelrysta hurjan kauniit kasvisukat.
 Sukkia toverille mainostaessani minulle vinkattiin, että sukkien suunnittelijalla on kalistelu meneillään omassa Ravelry-ryhmässään.

Innostuin kasvisukkien neulomisesta siinä määrin paljon, että pyöräytin niitä peräjälkeen kaksi paria, malli oli sekä koukuttava että helposti modattavissa.


Sukat aloitetaan varpaista ja ohje on kirjoitettu magic-loopia ajatellen. Kantapää oli hurjan vekkuli, sekä kantapään alle tuleva osuus että kantalappu ovat molemmat vahvistettuja ja muoto on lähinnä ranskalainen.

Kummallekin sukalle on omat kaavionsa ja mallineule on varsin helppo muistaa ulkoa. En näiden kanssa nyt mitenkään kamalan pitkästi aikaa käyttänyt, aika nopeasti valmistuivat.


Leymus-KAL jatkuu vuoden loppuun saakka Frostbitesin podcast-ryhmässä. Eli menkäähän osallistumaan ja neulomaan upeita kasvisukkia. :)

Malli: Leymus
Puikot: 2.00 mm
Lanka: Väinämöinen (väri: antiikki)

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Lokakuun viidentenä

Heinäkuisilta neulefestareilta tein hiukan lankahankintoja, mutta vasta nyt syksyn saapuessa päätin alkaa neuloa niitä pois. Festareilla oli mukana itselleni vielä tuntematon Ikke-puoti kauniine lankoineen ja kuituneen. En mitenkään voinut vastustaa kiusausta ostaa vyyhdillistä MCN sockia, joka siis sisältää sw merinoa, kashmiria ja nylonia.



Malliksi valikoin Heidin Alanderin suunnittelemat Arya-sukat. Festareilla näin testauksessa olevat keskeneräiset sukat tätä mallia ja päätin ottaa sukat käsittelyyn heti kun ohje on julkaistu. Arvelin, että kuvio saattaa hieman seota langan pieneen raidoitukseen. Kuvissa mallineule sotkeentuu pahemmin kuin "livenä". Pidin lankaa kuitenkin niin ihanaisena, että halusin yhdistää kauniin sukkamallin juuri tähän lankaan.


Ja kyllä olikin sujuvaa ja soljuvaa neulontaa. Mallineule oli aivan älyhelppo muistaa ulkoa jo muutaman toiston jälkeen ja lanka puolestaan oli mukavan pehmoista käsiteltäessä. Saahan nähdä kuinka kestää käyttöä sukissa sitten jatkossa. Käytin 0.25 mm isompia puikkoja, koska mallineule ei ollut järin joustava. Tämä vinkki kyllä mainitaan jo ohjeessakin. Näin ollen sukat sopivat kuin hanska käteen eikä neuloja voisi tyytyväisempi olla. :)

Malli: Arya by Heidi Alander
Lanka: Ikke MCN sock
Puikot: 2.25 mm